< Takaisin: SEURA

Toista vuosisataa seuratoimintaa

Vaasan Uimaseura – Wasa Simsällskap, alkuperäiseltä nimeltään vain Wasa Simsällskap perustettiin 15.7.1902. Perustajana oli opiskelija, sittemmin teollisuuvaikuttajana tunnettu Harry Schauman, pankinjohtaja K. H. Majander (myöhemmin Majantie) ja kahvikauppias Emil Kock. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä C.G. Carp, Väinö Sarelius, Helge Wiik, Helge Hirvinen ja Carl Kurtén.

Vaasaan perustettiin uimaseura
Lähde: Jussi Kangas – Kuin kala vedessä

Opiskelija Harry Schauman oli Helsingissä ja Tukholmassa opiskellessaan ja oleskellessaan saanut idean uimaseuran perustamiseksi Nikolainkaupunkiin, jota sitkeästi nimitettiin Vaasaksi. Hän tutustui myös jo vuonna 1887 perustetun Helsingfors Simsällskap ry:n toimintaan ja tapasi usein uimaurheilun uranuurtajan, Uno Westerholmin. Harry Schauman kirjoitti Vasabladet’iin ja Vasa Posten’iin valistuskirjoituksia organisoidun uintitoiminnan puolesta jo vuonna 1901.

Kirjoituksissaan Harry Schauman korosti uimataidon merkitystä maassa, jolla on pitkä merenrantaviiva, runsas saaristo ja tuhannet sisäjärvet. Tietonaan hän kertoi tuhatjärvisessä Suomessa hukkuvan vuosittain 600 ihmistä*), samanaikaisesti Ruotsissa hukkui 1.100 ja saarivaltio Englannissa 7.000 ihmistä. Uimataidon ohella Schauman korosti kansalaisten hengenpelastustaitoja.

Uuden ja tuntematonta lajia harrastavan urheiluseuran tulo Vaasaan ei ollut mikään helppo juttu. Puuhamiehiä pilkattiin ja uintia väheksyttiin. Siksi tuleekin antaa tunnustus perustajille sitkeydestä ja peräänantamattomuudesta, kun seura puuhattiin pystyyn. Mutta tiukkaa valistustyötä täytyi tehdä ja tehtiinkin, ensin täytyi löytää perustajahenkilöt ja vakuuttaa heidät. Kaupungin hallinto suhtautui kuitenkin alun pitäen myötämielisesti uimaseuraan, ilmeisesti sen markkinoima uimakoulu ja valistus uimataidon puolesta teki vaikutuksen merikaupungin päättäjiin.
Wasa Simsällskap perustettiin 15.7.1902 Kipinän talossa Hovioikeudenpuistikko 5 sijainneessa Dam Caféet’ssa. Kahvilan omisti Alfred Svensson. Aloitteen uimaseuran perustamiseen teki opiskelija Harry Schauman.
Vaasassa Harry Schauman keskusteli ideastaan pankinjohtaja K. H. Majanderin (myöhemmin Majantie) ja kahvikauppias Emil Kockin kanssa. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä ainakin Harry Schauman, K. H. Majander, Emil Kock, C.G. Carp, Väinö Sarelius, Helge Wiik, Helge Hirvinen ja Carl Kurtén.
Vaasalaiset sanomalehdet eivät uintiseuran perustamiseen reagoineet, riviäkään ei tapahtumasta kirjoitettu. Tosin ei ole tiedossa, annettiinko tapahtumasta lehdistötiedotetta.
*) Sadassa vuodessa on tapahtunut merkittävä muutos: vuonna 2001 hukkui Suomessa 167 ihmistä, vähenemistä edelliseen vuoteen jopa 28. Heinäkuussa, joka on vilkkain vesilläliikkujien aika, hukkui 62. Hukkumisonnettomuuksien vähenemiseen on monta vaikuttajaa; uimataidon opetuksen alku lapsesta, uimahallien yleistyminen ja vesillä liikkumisen varmuus. Alkoholi on edelleenkin suurin tekijä aikuisten hukkumiskuolemissa. Toukokuussa 2002 kerrottiin Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta, että peruskoulun 6. luokkalaisista vain 67 % omaa riittävän uimataidon. Vaikuttimena saattaa olla, että säästösyistä koulujen uimahallikäyntejä on vähennetty, ja ehkäpä uimaseuratkin keskittyvät enemmän kilpaurheiluun kuin uimataidon kehittämiseen.

Aluksi oli vain sääntötoimikunta
Perustamiskokouksessa ei valittu johtokuntaa, vaan nimettiin toimikunta laatimaan sääntöjä. Sääntötoimikuntaan nimettiin kirjakauppias Harry Schauman, kahvikauppias Emil Kock ja pankinjohtaja K. H. Majander (Majantie). Yhdistyksen perustaminen ei tuohon aikaan ollut aivan yksinkertaista, ehkä ei miehillä ollut myöskään kokemusta siitä. Uusien yhdistysten perustamisen hyväksyi Suomen senaatti. Sääntöjä ei olisi seuran nimen takia hyväksytty, koska niissä kaupungin nimenä oli Wasa. Kaupunkimme nimi oli silloin Nikolaistad, mutta sitä nimeä ei haluttu täällä käyttää. Vasta vuoden 1920 säännöt vahvistettiin ja seura rekisteröitiin – mutta silloin oltiinkin jo itsenäisessä Suomessa ja kaupungin nimi oli maaliskuusta 1917 Vaasa.

Ensimmäinen vuosikokous
Vuosikokouksessa 12.6.1903 seuralle valittiin johtokunta. Tässä kokouksessa ei onnistuttu valitsemaan puheenjohtajaa, mutta johtokunnan jäseniksi valittiin Helge Hirvinen, J. Kallis, Carl G. Carp, Vilho Sarelius, Emil Kock ja Helge Wiik.
Jatkovuosikokouksessa 17.6.1903 ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tri Karl Hedman, sihteeriksi Helge Hirvinen ja taloudenhoitajaksi prokuristi J. Kallis. Sopii ihmetellä, miksi ei Harry Schaumania valittu puheenjohtajaksi tai edes johtokuntaan, olihan hän koko idean sielu. Syy lienee siinä, että hän tuonakin vuonna oleskeli pitkään Ruotsissa, sekä Tukholmassa että Uppsalassa opiskelemassa. Lisäksi hän oleskeli pitemmän aikaa sekä Pariisissa että Lontoossa. Seuraavaan hallitukseen hänet valittiin puheenjohtajaksi ja siinä tehtävässä hän oli aina vuoteen 1912 saakka.